Siirry sisältöön

Rippikoulu

Rippikoulu on paikka, jossa nuori saa miettiä elämän tärkeitä asioita. Rippikoulussa nuori voi vahvistaa omaa identiteettiään eli käsitystä itsestään ja pohtia sitä, mikä elämässä on hänelle tärkeää.

Tervetuloa rippikouluun!

Rippikoulussa jutellaan elämästä ja uskosta, ja tehdään asioita yhdessä ryhmän ja ohjaajien kanssa. Siellä jutellaan elämästä ja uskosta, ja tehdään asioita yhdessä. Useimmiten nuori käy rippikoulun sinä vuonna, kun hän täyttää 15 vuotta.

Rippikoulu on kuin seikkailu, joka antaa hyviä eväitä tulevaisuutta varten.

Kolme nuorta istuvat ulkona laulamassa punaisen veisukirjan lauluja yhden heistä säestäessä kitaralla.

Rippikoulun aikajana

Rippikoulu toteutetaan noin puolen vuoden aikana. Rippikoulun aikana osallistutaan seurakunnan toimintaan ja pohditaan uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Teemapäivät, jumalanpalvelukset ja nuorisotoiminta, leiri ja konfirmaatiojuhla muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Saat kaikkiin tarkemmat ohjeet omalta rippikoulun ohjaajaltasi!

Sormet näpyttelevät kannettavan tietokoneen näppäimistöä.

Ilmoittautuminen

Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna.

Nuoret kävelevät kädet toistensa harteilla.

Tutustutaan!

Aluksi tutustutaan omaan ripariryhmään. Ensimmäisten tapaamisten yhteydessä onkin jo messu- ja ehtoollisopetus, ja tämän lisäksi ripariin kuuluu muita yhteisiä tapaamisia tai teemapäiviä.

Iso puinen risti seinässä.

Ennen rippileiriä

Osallistutaan jumalanpalveluksiin ja nuorisotoimintaan oman rippikouluryhmän kanssa yhdessä. Oma rippikouluryhmä osallistuu 3–5 jumalanpalvelukseen. Yhdessä myös suunnitellaan ja toteutetaan yksi jumalanpalvelus!

Nuoria laiturilla syömässä jäätelöä.

Leiri

Rippikoulun tunnetuin ja odotetuin osa on rippileiri. Tähän osaan kuuluu 1–2 lähipäivää sekä vähintään 7 leiripäivän mittainen leiri. Leiri voi olla myös päiväleiri, eli päivärippikoulu.

Papilla on toinen käsi ylhäällä tehdäkseen ristinmerkin.

Konfirmaatio ja rippijuhlat

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon ja rippijuhliin! Rippijuhla alkaa konfirmaatiomessulla, jossa pukeudutaan valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan. Konfirmaatiomessu on jumalanpalvelus, jossa rippikoulun käyneet vahvistavat kasteessa saamansa uskon ja saavat täyden kirkon jäsenyyden. Kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Lue lisää rippijuhlasta
Nuoria kävelemässä vehreässä puistossa.

Rippikoulun jälkeen

Nuori on tervetullut mukaan seurakunnan nuorten toimintaan: nuorteniltoihin, leireille, tapahtumiin, isostoimintaan sekä nuorten vaikuttajaryhmään!

Tietoa rippikoulusta

Millainen rippikoulu voi olla?

Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päivisin tai iltaisin. Tavallisin tapa on leiririppikoulu.

Mikään rippikoulumuoto ei ole toistaan parempi tai huonompi, vaan tärkeintä on löytää jokaiselle nuorelle sopiva rippikoulun käymisen tapa.

Leiripäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.

Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia. Monilla leireillä on myös mukana vapaaehtoisia aikuisia.

Myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja.

Milloin rippikoulu käydään ja kuka voi osallistua?

Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.

Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.

Rippikouluun ilmoittautuminen

Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Jos olet Hauhon seurakunnan jäsen, saat riparikirjeen postitse syksyllä, jossa on ilmoittautumisohjeet.

Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.

Mitä rippikoulusta saa?

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:

Rippijuhla on nuoren oma juhla

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Lue lisää rippijuhlasta(siirryt toiselle sivustolle)

Jokaisella on oikeus käydä rippikoulu

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.

Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.

Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmä­ripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.

Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.

Pitääkö opetella jotakin ulkoa?

Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.

Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:

  • Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
  • Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
  • Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Turvallinen ja monipuolinen hengellisyys rippikoulussa

Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.

Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.

Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.

Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.

Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.

Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.

Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan)

Tulevan vuoden riparit

Hauhon seurakunnassa on tulevalle vuodelle tarjolla kaksi vaihtoehtoista rippikoulumuotoa: leiriripari ja päiväripari, joissa kokonaisuus on muuten sama, mutta päiväriparilla mennään kesän jaksolla yöksi kotiin.

Erityisrippikoulu järjestetään Hämeenlinnan alueen seurakuntien yhteistyönä ja yksityisrippikoulua järjestetään tarvittaessa. Erityisrippikoulun ja yksityisrippikoulun tarpeesta tulee aina olla yhteydessä suoraan työntekijöihin, ei ilmoittautumislomakkeen kautta.

Mitä ripari sisältää?

Rippikoulu sisältää reilun puolen vuoden kokonaisuuden aikana erilaisia kokoontumisia ja tilaisuuksia, jotka kaikki ovat osa rippikoulun kokonaisuutta. Rippikoulun käyminen edellyttääkin sitoutumista kaikkiin yhteisiin kokoontumisiin ja tehtäviin. Hauhon seurakunnassa rippikoulu alkaa perinteisesti ensimmäisenä adventtina ja päättyy kesällä konfirmaatioon. Tähän väliin mahtuu erilaisia oman rippikouluryhmän kokoontumisia ja opetustilanteita sekä seurakunnan toimintoihin tutustumista. Seurakuntaan tutustumisen jaksolla täytetään riparipasseja osallistumalla osittain ohjattuihin ja osittain vapaavalintaisiin tilaisuuksiin. 

Kesällä toteutuu rippikoulun intensiivijakso, joka voi olla joko yöleiri tai päiväleiri/päiväripari. Tarkemmat tiedot rippikouluohjelmasta löytyvät rippikoulun kutsukirjeestä, joka on postitetaan vuonna 2011 syntyneille Hauhon seurakunnan jäsenille lokakuun aikana. Mikäli et ole saanut tuota kirjettä, mutta haluat rippikouluun, otathan yhteyttä työntekijöihin!

Millainen ripari minulle sopisi?

Ennen rippikouluun ilmoittautumista kannattaa rauhassa kotona pohtia, milloin ja millainen rippikoulu juuri itselle olisi sopiva.

Hauholla tarjolla olevien leiririparin ja päiväriparin asiasisällöt ja perusohjelmat ovat samanlaiset, mutta kesän jaksolla päiväriparilla mennään yöksi kotiin. Leirielämä on hyvin tiivistä ja aikataulutettua yhdessäoloa vuorokauden ympäri, eikä se ole paras vaihtoehto kaikille nuorille.

Päiväripari tarjoaa hyvän vaihtoehdon niille nuorille, jotka kaipaavat enemmän yksityisyyttä ja omaa rauhaa, eivätkä viihdy isossa ryhmässä tai kuormittuvat sosiaalisista tilanteista. Lisäksi päiväriparilla pystytään leiriä paremmin huomioimaan nuoren yksilöllisiä tarpeita, kuten esimerkiksi oppimiseen, terveydentilaan tai jaksamiseen liittyviä pulmia. Päiväripari voidaan myös räätälöidä ryhmän toiveiden mukaan enemmän tai vähemmän leirimäiseksi (eli lyhyemmiksi tai pidemmiksi päiviksi) tai jopa hajauttaa useamman viikon ajalle pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Mikäli sopiva riparimuoto mietityttää, on hyvä olla yhteydessä työntekijöihin!

Myös ne, jotka käyvät rippikoulun jossain muualla kuin omassa seurakunnassa, täyttävät ilmoittautumislomakkeen ja valitsevat listasta vaihtoehdon ”käyn rippikoulun muualla”. Heidän pitää lisäksi muistaa ilmoittautua erikseen suoraan haluamaansa rippikouluun, se ei hoidu oman seurakunnan kautta. Muualle menevät suorittavat seurakuntaan tutustumisjakson eli riparipassin täyttämisen omassa seurakunnassa, ja sen takia myös heidät kutsutaan mukaan aloitustilaisuuteen!

Lisätietoa muualla verkossa

Rippikoulu ulkomailla
Tyttö istuu rannalla kädessään lehtiö ja kynä.
Aikuisrippikoulu.fi
Nainen katselee ikkunasta ulos muki kädessään.
Rippikoulu maahanmuuttajille
Hopeisessa kaulaketjussa roikkuu iso ja pieni risti.