Hauhon kirkko
Keskiaikainen, paanukattoinen Hauhon harmaakivikirkko on tehty tödennäköisesti 1500-luvun alussa, joskin vanha perimätieto pitää sitä vanhempana. Joka tapauksessa kirkko on alun perin rakennettu roomalaiskatolisen seurakunnan tarpeisiin vieläkin vanhemman puukirkon tultua matkansa päähän.
Danielson-Kalmarintie 1, 14700 Hauho
Avoinna 9.6.–22.8. ti-la klo 11–17, opas paikalla.
Muina aikoina kirkko on avoinna sopimuksen mukaan.
040 804 9445
erityisammattihenkilö
Max 500 henkilöä
Esteettömyys
Kirkkoon pääsee pyörätuolilla sankarihaudan puoleisesta ovesta, pääoven edessä on pieni rappu. Kirkossa on induktiosilmukka.
- Esteetön tila
- Induktiosilmukka
Tilan varustelu
Kirkossa on urut ja kirkon kuorissa on Yamahan sähköflyygeli (2001).
Tarpeen mukaan lainattavissa on kastemekko, -malja, maljakot, kynttilänjalat ja kaste-/muistopöytä.
- Kastemalja
- Piano/flyygeli
Varaus ja tiedustelut
Historia
Kirkon länsipäädyssä on vuonna 1864 kivestä ja tiilestä rakennettu kellotapuli. Siihen asti samalla paikalla oli puinen torni kannattelemassa kolmea kelloa. Vanhin kelloista on keskiajalta. Kirkko on kolmilaivainen, tiiliholvattu ja valkoiseksi kalkittu pyhäkkö. Maalauksia seinistä ei ole löytynyt. Kirkossa on useita keskiaikaisia puuveistoksia, muun muassa Pietari, Paavali, Pyhä Olavi, Pyhä Anna, nimetön apostoli ja Paratiisin käärme.
Kirkossa on myös Suomen vanhimpiin kuuluva vaivaisukko ”Sokea Bartimeus”. Se on kerännyt varoja diakoniatyölle ainakin 1700-luvun alusta lähtien. Bartimeus on kunnostautunut myös maailmanmatkaajana ja käynyt näyttelyissä Italiassa asti. Triumfiristi kirkossa on 1500-luvulta. Alttaritaulun ”Jeesus Getsemanessa” on maalannut Juho Forsell 1883 ja lasimaalauksen Brunar Allen 1929.
Esineistöön kuuluu myös Skandinaavian vanhin ajoitettu kirkkolaiva vuodelta 1609. Sitä säilytetään Merikeskus Vellamossa Suomen Merimuseossa Kotkassa. Asehuoneen holvikaaressa riippuu tarkka kopio alkuperäisestä.
Lisäksi Hauhon Pitäjäseuran esinemuseossa on useita kirkossa olleita esineitä.
Kuvia Hauhon kirkosta
